Norjan tielaitos (SVV) on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: tulla parhaaksi viranomaiseksi kestävän kehityksen alalla. Matkan varrella he ovat huomanneet tarkkojen tietojen ja koko organisaation sitoutumisen merkityksen.
– ”Kun 25 prosenttia ajoneuvokannasta on tarkoitus vähentää, on ratkaisevan tärkeää, että käytettävissä on vankka tietokanta, jotta voidaan tehdä oikeita päätöksiä”, sanoo Norjan tielaitoksen vanhempi neuvonantaja Andre Kempe.
Juuri tämä 25 prosentin luku tuli esiin sen jälkeen, kun konsultit palkattiin tarkastelemaan autojen käyttöä. Näin suuri osa ajoneuvokannasta voitaisiin poistaa tai vähentää, koska monet autot olivat vajaakäytössä.
– Tämä ei ollut varsinaisesti yllättävää, sillä tiedot olivat jo osoittaneet tämän. Tarvitsimme kuitenkin muutakin kuin tietoja”, Kempe sanoo.
Sindre Røstad, joka on myös Norjan tielaitoksen vanhempi neuvonantaja, selittää lisää.
– Olemme aiemmin yrittäneet poistaa tarpeettomia autoja, mutta nyt olemme ymmärtäneet, että tarvitsemme sekä tietoja, jotta tiedämme, missä olemme, että kiinnekohtia hallintoon. Että todella haluat puuttua ongelmaan. Nyt meillä oli molemmat. Se on ratkaisevan tärkeää kestävien ratkaisujen saavuttamiseksi, ja autojen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on jo pitkällä.
Lisäksi osa SVV:n yleistä kestävän kehityksen strategiaa on vähentää energiankulutusta 20 prosenttia vuoteen 2023 mennessä.
– Käytämme yhtä paljon sähköä kuin pieni kaupunki, ja on selvää, että tämä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää. Meidän on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät ja puhdistettava omat prosessimme. Se on yhteinen ponnistus tavoitteidemme saavuttamiseksi”, Sindre Røstad sanoo.
GSGroupin Fleet & Asset Tracking Solutions -yksikön myyntipäällikkö Morgan Kittilsen huomaa, että yhä useammat ihmiset haluavat dokumentoida oman ympäristöjalanjälkensä.
Motiivit voivat olla erilaisia. Tämä voi johtua yrityksen sisäisen ympäristöpolitiikan vaatimuksesta tai siitä, että yritys tarjoaa palveluja julkiselle sektorille. Viime vuosina olemme kuitenkin huomanneet, että yhä enemmän keskitytään ratkaisuihin, joilla voidaan dokumentoida muun muassa hiilidioksidipäästöjä ja hiilivetyjen kulutusta, ja että niille on yhä enemmän kysyntää.
Osa ongelmaa ja ratkaisua
Røstad toivoo, että SVV voi toimia mallina muille organisaatioille, jotka haluavat kulkea samaa tietä kestävään kehitykseen, kun se käsittelee haasteita sisäisesti ja toteuttaa muutoksia oivaltavien analyysien perusteella.
– Aina ei ole helppoa tunnistaa, että on osa ongelmaa, mutta me olemme. Vasta kun näet, missä olet, voit selvittää, mihin olet menossa ja miten pääset sinne.
GSGroupin Kittilsen panee merkille, että SVV on keskittynyt ympäristöprofiilinsa muuttamiseen, ja pitää myönteisenä, että näin suuri toimija on edelläkävijä.
– Olemme tehneet hyvää yhteistyötä Norjan tielaitoksen kanssa useiden vuosien ajan. ”Hankkeen lähtökohtana olivat sähköiset ajotiedot, mutta vähitellen painopiste on myös muuttunut siten, että kerättyihin tietoihin on päästy syvemmälle ja ajoneuvokannan käyttöä on voitu analysoida”, Kittilsen sanoo.
SVV on toteuttanut useita aloitteita ajoneuvokannan ja sähkönkulutuksen tarkistamisen lisäksi. Muita aloja, joilla muutoksia on tehty, ovat huonekalujen ja työvaatteiden uudelleenkäyttö sekä jätehuollon tarkempi valvonta.
– Sosiaalinen kestävyys on myös tärkeä näkökohta, ja monet alatavoitteet ja osatekijät edistävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa”, Røstad sanoo.
Siirtyminen sähköajoneuvokantaan ja kantama-ahdistus
SVV on saavuttanut merkittäviä virstanpylväitä, kuten sen, että se on ensimmäinen yritys Norjassa, joka on ottanut näin konkreettisia askeleita kohti kestävää kehitystä ajoneuvokannassaan. He ovat saaneet palkintoja vihreistä toimistaan, ja heidän tavoitteenaan on tulla parhaaksi kestävän kehityksen virastoksi.
Røstad pohtii myös haasteita.
– Olemme osa päästöjen aiheuttamaa ongelmaa, mutta mikään muu valtion virasto ei ole päässyt yhtä pitkälle kestävyyden suhteen kuin me. Meillä on oltava kunnianhimoa käyttää ostovoimaamme vaikuttamiseen ja muiden innostamiseen.
Olemme rohkaisseet käyttämään ajoneuvokannassamme Pohjoismaisen Joutsenen ympäristömerkin saaneita autopesuloita, ja olemme solmineet kumppanuuden tämän toteuttamiseksi. ”SVV on ottanut johtavan roolin kestävien toimenpiteiden toteuttamisessa ajoneuvokannassaan, ja tavoitteenamme on, että kaikki automme ovat sähköautoja vuoteen 2026 mennessä”, Røstad sanoo.
– SVV:n ja GSGroupin yhteistyö on ollut ratkaisevaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. ”Tiedot ovat olleet tärkeä resurssi ajoneuvojen käytön ymmärtämisessä ja tehokkaiden toimien toteuttamisessa”, Kempe sanoo.
Aluksi näimme, että useammat ihmiset suhtautuivat epäilevästi sähköautoihin siirtymiseen. Tässäkin tapauksessa tiedoista tuli ratkaisevan tärkeitä. Jotkut olivat huolissaan siitä, etteivät he pääsisi pisteestä A pisteeseen B ja takaisin. Toisaalta tiedot osoittivat, että automme liikkuvat harvoin niin pitkiä matkoja, että se olisi ongelma. GSGroupin kanssa tehtävässä yhteistyössä tietoon perustuva kestävä kehitys on keskeinen osa strategiaa vuodelle 2023 ja sen jälkeen.
Keskittyminen ajoneuvojemme käyttöön sekä ympäristöön ja talouteen on myös antanut meille arvokasta tietoa, jota voimme välittää muille yrityksille ja organisaatioille, joilla on suuri ajoneuvokanta.
– Samalla emme saa unohtaa, että ratkaisuissamme ei ole rajoituksia kohteiden määrälle, olipa asiakkaalla sitten vähän tai paljon kohteita”, GSGroupin Kittilsen sanoo.
Kun SVV:ltä kysyttiin, mitä tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, se korosti kestävän kehityksen keskeistä merkitystä. Vaikka esteettömyyden ja turvallisuuden kaltaiset haasteet ovat tärkeitä, kestäviä aloitteita ei voida enää lykätä. SVV käyttää jatkossakin tietoja välineenä, jonka avulla voidaan tehdä kestäviä päätöksiä ja johtaa ympäristöystävällisten käytäntöjen kehittämistä.